Päivät töissä vilistää hirmuista vauhtia, epäilen, että tunti töissä menee puolessa tunnissa ;) Onhan se toki parempi näin, mutta tänäänkin melkein harmitti, että työpäivä loppui... eiköhän tuo fiilis rupea tässä pikkuhiljaa tasaantumaan, kunhan pääsen sinuiksi kaiken uuden kanssa. Uusia asioita tulee siis ovista ja ikkunoista, mutta jotain on jo jäänyt päähänkin. Vielä kun saisin kaikki salasanat ja koodit jotenkin jemmattua muistin kätköihin, niin elämä helpottuisi! Eiköhän tämä tästä... Tämän päivän shokkina oli ehdottomasti se, että firman "käyttöauto" eli siis firman ajoihin käytettävä auto, on automaattivaihteinen! Auto tulee olemaan meikäläisen käytössä jatkossa, kun pääsen ihan itsekseni käymään muutamien "omien" asiakkaitteni luona eli siis nyt pitäisi opetella automaattivaihteisen auton kanssa ajaminen! Ikinä en ole moista ennen ajanut, joten pientä apua siihen todellakin tarvitsen! Edes ystäväpiirissä kellään ei ole automaattivaihteita autossaan, joten avun on siis tultava töistä... Tosin joskus olen saanut harmaita hiuksia siitäkin, kun minut varoittamatta laitettiin rattivaihteisen auton kuskiksi, joten enköhän minä opi nuo automaattivekottimetkin...

Kyllä tämä säännöllinen rytmi tuntuu hyvältä tuon pitkän ajelehtimisen jälkeen! Nukun yöt hyvin ilman nukahtamisvaikeuksia ja olen ihan eri tavalla energinen kuin ennen. Väsyttää vaan toisaalta enemmän, kympin uutisten jälkeen olen ihan valmista tavaraa peiton alle :) Ei vielä taida olla päässyt sellaiseen normaaliin rytmiin tämän ekan viikon aikana, mutta eiköhän sekin tästä! Ja kun mulle luvattiin jo heti kättelyssä viikko palkallista kesälomaakin! Toki sitä ennen on läpäistävä 2 kuukautta kestävä koeaika...

Viikonloppu meni rauhallisissa merkeissä. Lauantaina treffailin pikkuprinsessaa ja sunnuntaina sitten vanhempaa miestä. Vanhemman miehen kanssa paettiin partiolaisten valloittamasta kaupungista Naantaliin ja kahvitkin vaihtui päivälliseksi... meillä oli tosi mukava päivä, ihan kuin joskus silloin ennen! Siis ennen kuin mitään tapahtui eli siis ihan aikojen alussa. Juteltiin, naurettiin ja juteltiin lisää. Tämä täydellinen ero on tainnut tehdä tehtävänsä - ainakin musta nyt tuntuu siltä, että voidaan ihan tosissaan olla ystäviä tämän kaiken jälkeen! Vilpittömästi toivon niin...