Ehei, en minä ole kateellinen - ainkakaan kovin paljoa! Ystävä äsken meinaan soitti ja kertoi varanneensa matkan elokuuksi... olen vilpittömän onnellinen hänen puolestaan, mutta samalla itse riudun matkakuumeen kourissa. Kumpa itsekin pääsis jonnekin! Okei, jonnekin on väärä sana, pääsisi sinne, minne M. oman matkan varasi... mun lempipaikkaan, paikkaan, jossa olen 3 elämäni parasta lomaa viettänyt, vieläpä samaan hotelliinkin... Mutta, milläs täältä minnekään lähdet, kun rahaa ei kertakaikkiaan ole eikä tällanen "työtön retku" muutenkaan voi kuin viikoksi maasta poistua. Kelpaishan mulle toki viikonkin matka, mutta tällä hetkellä siihenkin tarvittaisiin lottovoitto :(

Yritän vaan lohduttautua sillä, että ulkona paistaa aurinko ja että kesä on tulossa... jos vaikka vahingossa Suomeenkin tulisi oikein kunnon kesä - sitten täällä oleminen ei harmittaisi niin paljoa... Jos sitten vaikka seuraavaksi turistikaudeksi etsisi hommia Kreikasta, tänä vuonna kun olin liian myöhään liikenteessä. Ei silti, nyt rupeaa muutenkin olemaan sellanen fiilis, että rupean jo harkitsemaan puhelinmyyjän hommiakin! Niihin ei sentään ole kohtuuttomia pääsyvaatimuksia. Olen meinaan tässä nyt huomannut jo sen, että mulla pitäis olla autokin! Pitäis varmaan ruveta hakemaan rikasta sponsoria itselleni... löytyykö vapaaehtoisia???