Viime yö meni painajaisten kourissa hikoillessa, joten olo on ryytynyt.
Näin kahta eri unta, jotka kuitenkin olivat hyvinkin samankaltaisia.
Ensimmäisessä seurassani oli ex-mieheni, jonka kanssa käveltiin
kaikessa rauhassa jonkinlaista kuivunutta joenuomaa pitkin. Joenpohja
pölysi ja mua sattui kurkkuun... sitten ex kaatui ja jäi selälleen
makaamaan maahan. Katsoessani häntä huomasin, että hänen molemmat
jalkansa oli poikki (siis irtipoikki) reiden puolesta välistä asti.
Häntä ei kuitenkaan sattunut, mutta tiesin, etten voi kertoa hänelle
mitä on tapahtunut, joten istuin hänen vatsansa päälle ja vain tuijotin
jalkoja, joita ei ollut. Uni loppui siihen, kun hän työnsi minut
päältään pois nähden jalattomuutensa. Exän huuto siirsi minut
seuraavaan uneen, joka oli lähestulkoon jatkoa ensimmäiseen. Tällä
kertaa olin yksinäni pimeässä ja pelkäsin. Jossain kaukana syttyi
kohdevalo, jota kohti suunnistin. Päästessäni lähelle valoa, esiin
nousi pieni esiintymislava, jossa seisoi Juha Lehti laulaen
Lähtö-nimistä biisiä yksinään... kaikki hyvin siihen asti, mutta kun
häneltä puuttui toinen jalka! Tähän sitten heräsin...
Mitäköhän jalkojen puuttuminen merkitsee? En muista ikinä ennen
nähneeni unta puuttuvista ruumiinosista, vaikka kieltämättä uneni
omituisia ovat ennenkin olleet... olisikohan mun syytä hakeutua hoitoon?
Jostain oudosta syystä huonosti ja levottomasti nukutun yön jälkeen
olen saanut harvinaisen paljon aikaiseksi tänään. Aamulla piipahdin
työvoimatoimistossa ja kävin sitten hoitamassa vielä pankkiasioitakin.
Nyt ajattelin jatkaa kutomista, kun tuossa pari päivää sitten kaivoin
kaapin kätköstä n. 3 vuotta sitten aloittamani puserontekeleen... siitä
oli toinen kappale tehty ja toisestakin jo palmikkoresori valmiina ja
parin viime päivän aikana sitä on tehty jo reilut 10 senttiä. Se
saattaa jopa valmistua vielä tämän vuoden aikana tällä vauhdilla. Hyvä
minä :)
tiistai, 26. huhtikuu 2005
Kommentit