Vappu sitten tuli ja meni. Nyt siitä on enää jäljellä 2 kassillista tyhjiä pulloja... hauskaa meillä oli, todella hauskaa. 10 henkeä treffasi lakituksessa, jonka jälkeen kömmimme mun luokse. Kisastudio alkoi välittömästi, vaikka kuitenkin odotimme Suomen matsia - täytyyhän sitä kuitenkin lätkän katsomista hiukan harjoitella. Siinä sivussa uunista valmistui täytettyjä tomaatteja, uuniperunoita ja patonkia ja jääkaapista kaivettiin ulos salaatteja ja juotavaa. Murustakaan ruokaa ei jäänyt, sillä porukkaa kömpi paikalle jostain lisää, ilmeisesti haistoi hyvät tuoksut ja seurasivat nenäänsä :)

Minä koin hetkellisen shokin, kun parvekkeelta tullessani näin eteisessäni Miehen! En tiedä mistä hänkin oli tänne tupsahtanut, mutta vuoden tauon jälkeen hän eteisessäni seisoi perunalastupussi ja mäyräkoira kainalossa. Sain puhekykyni takaisin, toivotin hänet tervetulleeksi ja toiminta jatkui. Lätkää ja yleistä hauskanpitoa seurasi se hetki, jolloin vääjäämättä osa porukasta haluaa baariin ja osa ei - niin kävi tälläkin kertaa. Yli puolet porukasta lähti baariin huutaen tulevansa takaisin myöhemmin ja osa meistä sitten jäi tänne. Baariinlähtijöiden joukossa oli myös Mies, joka olisi mut mukaansa halunnut. En kuitenkaan lähtenyt...

Neljän aikoihin rupesi porukka väsähtämään, soittivat tutulle taksikuskille ja lähtivät kotiin. Minä hetken raivasin kotiani, että ilkeän aamulla sängystä nousta ja siinä vaiheessa soi puhelin. Tiesin, että se on Mies. Hän seisoi kadulla ja kyseli mahdollisuutta päästä sisään, vaikka hän tiesi kaikkien jo lähteneen. Ihminen kerran on heikko, niin sisäänhän minä Miehen päästin, vaikka niin monesti olen itselleni luvannut, että ei enää ikinä!!!

Kuuden aikoihin seuraavana päivänä Mies lähti ja minä meinasin seota. Miten toisen lähteminen voi vaan aina tuntua yhtä pahalta??? Mun olis jo pitänyt tottua siihen! Pari vuotta sitten en vielä asiaa ajatellutkaan, ei se sillon tuntunut pahalta, kun tiesin hänen lähtevän toisen luo. Meillähän oli vain varastettuja hetkiä aina, kun se vain oli mahdollista. Pahin virhe taisi olla se meidän edellissyksyinen seurusteluyritys - revittiin toisiamme kappaleiksi ja molempiin sattui... sen jälkeen onnistuinkin pitämään Miehen loitolla, mutta nyt se sitten jotenkin "lipsahti". Se nyt vaan on niin ihana...

Mitä tästä eteenpäin? En vaan tiedä!!!