Pitkästä aikaa muistin viime yönä näkemäni unen. Olisi toisaalta ollut
mukavampaa olla muistamatta, sillä koko uni oli pelkkää painajaista...
oli talvi ja mutkikas tie oli ihan peilikirkkaassa jäässä. Vastaani
tuli täysperävaunurekka liukuen mutkassa - sen kontti oli linkussa ja
koko auto oli menossa ulos tieltä. Pääsin onnellisesti rekan ohi, mutta
peilistä näin sen rysähtävän suoraan tien vierellä olevan kerrostalon
seinästä läpi. Kerrostalon hajoaminen aiheutti dominoefektin, eli
kaikki muutkin talot siinä taajamassa romahtivat. Minä ajoin kuitenkin
koko ajan eteenpäin, mutta osa taloista romahti autoni päälle ja jäin
nalkkiin autoon. Siihen sitten heräsin, sydän takoen ja hikisen
nihkeänä. Ei kivaa!
Olisi ilmeisesti pitänyt jättää illan viimeinen Jekku juomatta...
mutta, en ole ikinä lasiin sylkenyt, joten jos seurassamme istunut uusi
tuttavuus halusi kantaa meille juomaa pöytään, niin olisihan se ollut
noloa juomia siihen jättää... oltiin siis alunperin eilen Ystävän
kanssa ulkona, tarkoitus oli pitää taasen sellainen pienimuotoinen
terapiasessio ja sen jälkeen juhlia meikäläisen matkaa. Sitten se vaan
lipsahti viihteen puolelle vähän enemmänkin... H liittyi myös
seuraamme, sinänsä hyvä juttu, sillä Ystävä ei ole ikinä häntä nähnyt.
Uusi tuttavuutemme T toki kärsi jonkinmoisesta homofobiasta, mutta
onnistui käyttäytymään ihmisiksi kuitenkin. Hauskaa meillä kuitenkin
oli!
Nyt alkaa sitten hillitön säästöbudjetti, enää ei juhlita. Juhannus nyt
on poikkeus, mutta siitä se sitten alkaa! Ja ensi viikolla tarkoitus on
poistua mökkeilemään muutamaksi päiväksi eikä saaressa saa rahaa
tuhlattuakaan. Onneksi!
keskiviikko, 22. kesäkuu 2005
Kommentit