Niin ne juorut vain kulkee!
Heräsin yhden jälkeen yöllä
puhelimen soidessa. Minä, joka kiltisti laitan puhelimen kiinni
nukkumaan mennessäni, olin sen unohtanut auki simahtaessani
alkuillasta... Puhelimessa oli Mies! Kolmeen viikkoon en ole Miehestä
kuullut pihahdustakaan, miksi nyt sitten? Syy siihen oli tietysti J...
Mies oli samassa baarissa, josta me J:n kanssa lähdimme yhdessä ja
paikan tarjoilija oli asiasta Miehelle kertonut. Mies soitti lähes
raivoissaan ja kyseli kenen kanssa olin lähtenyt, minne mennyt ja mitä
tehnyt. Minä raivosin unenpöpperössä peiton alla Miehelle takaisin -
mitä se hänelle kuuluu kenen kanssa lähden ja mitä teen. Lopulta Mies
pyyteli anteeksi, kertoi olleensa Jenkeissä työmatkalla ja siksi
hiljaiselo. Tyttöystävä oli mökkeilemässä jossain ja hän kaipasi
yöpaikkaa luotani. Kysyi sitten puhelun lopuksi, että saako hän tulla
yöksi. Olin vielä sen verran kiukkuinen, että ilmotin hyvinkin tylysti,
ettei tapoihini kuulu viettää peräkkäisiä öitä eri miesten kanssa!
Siinä vaiheessa löi Mies puhelimen kiinni...
Minä hetken
kiukuttelin itsekseni, haukuin mielessäni Miehen ylimpään helvettiin,
morkkasin itseäni J:n kanssa viettämästäni yöstä, kunnes tulisin siihen
tulokseen, että parempi näin. Minusta ja Miehestä ei kuitenkaan ikinä
tulisi mitään, sehän oli jo kokeiltu. Enää en halua repiä itseäni rikki
vain ja ainoastaan seksin takia (... vaikka se Miehen kanssa on aina
ollutkin parempaa kuin kenenkään muun...) Eihän J:stä ja minustakaan
ikinä tule mitään, en halua sitä itsekään. Elän mielelläni elämääni
sinkkuna, mutta joskushan se on pakko mies yöksi saada. Pitäisi ehkä
J:ltä kysellä mielipidettä "vakituisesta yhdenyön suhteesta" niin
kauan, kuin hänkin vapaana on...
torstai, 9. kesäkuu 2005
Kommentit