Hautajaiset on nyt sitten ohi, onneksi! Tilaisuus oli kaunis, mutta
niin surullinen... omaisten suru oli melkein fyysistä... kaikki meni
kuitenkin hyvin ja illalla Ystäväkin oli jo melkein oma itsensä. Hän
jäi isänsä luokse yöksi, joten tulin sitten yksinäni kotiin. Mitään en
ole illan aikana saanut aikaiseksi, olen vaan ollut ja ihmetellyt
vaellellen ympäri kämppää tai tuijotellen tähtitaivasta parvekkeella...
Eilinen kalsarikännipäivä onnistui paremmin kuin hyvin! Saatiin ihan
kevyesti aikaa menemään yhdessä 11 tuntia eli melkein tunnin verran
jokaiselle "kadotetulle" vuodelle. Ilta ja yö oli siis kerrassaan
loistavat, melkein tuli sellanen olo, että löydettiin toisistamme
siskot :) Tarkoitus on jatkossa pitää yhteyttä tiiviisti - nythän se on
helpompaakin, kun taas asutaan samassa kaupungissa. Mukavaa, erittäin
mukavaa!
lauantai, 24. syyskuu 2005
Kommentit