Parin tunnin päästä loppuu murun työvuoro ja sitten koittaa meidän yhteinen vapaus :) Muru tulee suoraan töistä tänne ja aamulla herättyämme on suuntana saaren rauha! Olen koko viikon mökkeilyä odottanut, tekee tosissaan mieli pois kaupungista. Odotukseen ei siis ole syynä pelkästään yhteinen viikonloppu murun kanssa, vaan jotenkin kaupunki tuntuu ahdistavalta. Olen aina ollut city-ihminen henkeen ja vereen, mutta nyt kroppa tuntuu huutavan raitista ilmaa. Haluan laittaa vaelluskengät jalkaani ja sadevaatteet päälle ja hyppiä vesilätäkössä, haluan kantaa vettä kaivosta saunaan, käydä uimassa. Haluan istua mökissä takkatulen loisteessa murun kainalossa ja hörppiä punaviiniä... Jospa tämä syksyinen alavirekin katoaisi tulevan viikonlopun aikana! Ainakin kovin toivon sitä, sillä haluaisin taas jatkaa normaalia elämää ilman tätä tylsää synkkyyttä, joka tuntuu vainoavan mua jostain syystä.

Mulla on ikävä kesää!!!