Olipa kerrassaan loistava viikonloppu!

Eiliset päiväkännit lopetettuamme vietimme kolmisen tuntia vaakatasossa, kunnes vanhempi mies yhtäkkiä sinkosi sängystä ylös kiroten kelloa ja ajankulua. Kovasti tätä ihmettelin, kun tiesin ettei toinen ole töihin menossa eikä ainakaan ollut kertonut minnekään muuallekaan lähtevänsä. Siinä kiroillessaan toinen sitten repi minutkin ylös ja suunnilleen kantoi suihkun alle. Veden kohinan läpi kuulin toisen puhuvan puhelimessa, mutta en kuullut mistä puhuttiin. Meinasi jo ärtymys iskeä pintaan, mutta seuraavaksi mut haettiin jo suihkustakin pois, että sinne pääsee muutkin. Sain vain komennon pukea hippavaatteet päälle ja avata ovi, jos summeri sattuu soimaan. Muru ehti itsekin suihkusta pois ennen summerin soimista - avasin alaoven, vaikkei kukaan alhaalla oleva mitään huhuiluuni vastannutkaan.

Hetken kuluttua sitten soi ovikello ja oven takaa löytyi Ystävä avokkinsa kanssa pizzalaatikot ja juotavakassi kädessään. Nauroivat mun hölmistyneelle ilmeelle ja hetken kuluttua täällä sitten syötiin ja juotiin porukalla. Kukaan ei selittänyt tästä yllättävästä illanistujaishommasta mitään, mutta enpä minä sitä siinä sen kummemmin kyllä enää miettinytkään. Aina välillä huomasin muitten vilkuilevan kelloa, mutta en juurikaan jaksanut sitäkään asiaa miettiä, ennen kuin ovisummeri soi kymmenen aikoihin... Muru ilmoitti summerin kautta alas, että tulossa ollaan, siiderit mukaan, kengät jalkaan ja ovesta ulos. Ulkoa löytyi minulle täysin vieras auto ja vieras mies auton ratista. Hypättiin kyytiin eikä kukaan vieläkään suostunut kertomaan mulle mitään... miehet nauroivat jotain omia juttujaan ja Ystävä vaikeni kuin muuri kaikista uhkailuista huolimatta...

Vartin ajettuamme rupesi meikäläisellä raksuttamaan, kun monta asiaa loksahti äkkiä oikeille paikoilleen... minunhan piti olla tämä viikonloppu poissa tästä kaupungista, mutta se reissu peruuntui. Aiemmin olin jo kironnut sitä, että miksi kaikki tapahtuu aina samana päivänä... muru oli järkännyt muitten kanssa yllätyksen mulle ja hakenut vielä liputkin - Elwoodien keikalle!!! Jos siis eilen Kaarinassa joku bongasi aurinkoisesti hymyilevän, mustakukalliseen mekkoon pukeutuneen naisimmeisen, joka hikisenä hengaili tanssilattialla, niin voi sanoa nähneensä juuri minut ;)

Keikka oli loistava, joskin melko erilainen kuin mikään ennen kuulemani keikka ja fiilistä lisäsi rakkaan ihmisen järjestämä superyllätys! Kuski haki meidät vielä kotiin tai oikeastaan jatkoille, kun baarit oli keikan jälkeen vielä pari tuntia auki... viiden jälkeen kömmittiin nukkumaan.

Aamupalaksi syötiin kylmiä pizzanrääppeitä sängyssä lojuten ja meikäläisen hehkuttaessa eilistä keikkaa ja vanhemman miehen ihanuutta <3 Mä olen vieläkin ihan huumassa, vaikka muru sitten joutuikin taas lähtemään töihin... ja yllätys yllätys, stereoissa soi Elwoodit :)