Ei oikeastaan ole mitään sanottavaa, mutta kun ei nukuta eikä jaksa surffata netissäkään, niin jääkö muita vaihtoehtoja kuin bloggaaminen?

Ystävä oli tänään täällä, lopetti lomansa päivän etuajassa ja tuli olkapääksi... toi tullessaan mansikoita ja suklaata ja 3 pulloa viiniä. Viinit on vieläkin jääkaapissa, niin pitkälle ei ehditty - mansikat ja suklaa toki tuli syötyä. Olo on hiukan parempi, kun on saanut puhua, itkeä ja kuunnella. Nyt kun vielä saisi nukuttua, niin näkyisi taas valoa tunnelin päässä. Viime yönä katsoin kelloa viimeisen kerran neljältä, sitten nukahdin, mutta heräsin vartin välein, ihan kuin joku olisi ravistellut minut ylös. Aamulla (ja koko päivän) olin erittäin ryytynyt, mutta nyt melkein pelottaa sänkyyn meno. Taitaa olla korvien välissä vikaa meikäläisellä... silti ihan vakavissani ajattelin meneväni arvauskeskukseen ensi viikolla pyytämään nukahtamislääkkeitä. Mulle stressi aiheuttaa nukkumisongelmia eli tämä ei ole mulle mitenkään uutta. Tähän asti olen kuitannut asian sillä, että "kyllä ihminen nukkuu sitten, kun se on tarpeeksi väsynyt". Ei taida kuitenkaan olla kovin fiksu asenne... olen aina pyrkinyt välttämään kaikenlaisia lääkkeitä, mutta nyt on kaikki muut poppakonstit jo käytetty, joten lienee parasta ottaa käyttöön järeämmät aseet..

En taida tänä yönä saada seuraa edes ukkosesta, joka viime yönä viihdytti minua tunnin verran. Yöt on jo niin pimeitä, että salamat näyttivät suorastaan upeilta.