Tuli tänään höpistyä vanhemman miehen kanssa puhelimessa pitkät tovit. Puitiin pääsiäissotkuja ja karkailuja puolin ja toisin ja pääsimme taas hyvään yhteisymmärrykseen kaikesta mahdollisesta. Lopputulos on se, että näemme lauantai-iltana - mennään syömään ja jotain tapahtunee myös sen jälkeen.

Nyt on kaikinpuolin hyvä olla. Työjutut edistyy ainakin hiukan eteenpäin ja vanhemman miehen kanssa on asiat selvillä - ainakaan mitään ei ole hampaankolossa. Mua meinaan tosissaan harmitti nuo pääsiäisen "maallekarkailut"... olin kuvitellut jotain ihan muuta, vaikka mulla hauskaa mökkeilemässä olikin. Jotenkin vaan sisuskaluissa myllertää, enkä oikein tiedä mistään mitään. Lisäksi kaikki fiilikset sotkee vielä varattu matka. Kirjoitin jo kilometrin mittaisen meilin ystävälleni Ateenaan, jossa hehkutin matkafiiliksiäni. Se on sitten toinen juttu, että miten matkan käy, JOS satun pääsemään töihin... toisaalta kyllä uskoisin, että parin viikon loma onnistuisi - jollei muuta, niin palkattomana. Mutta, turha kiirehtiä asioiden edelle. Kunhan nyt ensin huomenna käydään haastattelussa...