Miten voi olla, että 1,5 tuntia opiskelua vie kaiken mahdollisen aivokapasiteetin ja jäljellä jää pelkkä tyhjiö? Oli meinaan taas kreikantunnin jälkeen sellainen olo, että meinasin kotimatkalla melkein eksyä... Järki ei luistanut ollenkaan ja jos joku olisi nimeäni kysynyt, en varmastikaan olisi siihen osannut vastata... korkeintaan olisin höpissyt jotain omituista kreikaksi! Luulin, että pakkanen olisi piristänyt tunnin jälkeen, mutta olinpa taas väärässä! Mieli nyt kuitenkin on hyvä, kun aurinko on paistanut pilvettömältä taivaalta koko päivän :) Eipä uskoisi, että asun edelleen samassa paikassa, jossa maanantai ja tiistai taisteltiin kunnon myrskyn kourissa. Parempi näin!