Meikäläinen polkaisi taas heti aamusta rannalle, kun ilma oli mitä kaunein. Niin, ja eilisen sentään olin kiltisti poissa rannalta, joten oli jo aikakin sinne päästä :)

Iltapäivästä rupesi poutapilviä taivaalle ilmestymään, mutta ne eivät minua haitanneet. Siinä loikoilin ja luin, kunnes totesin poutapilvien vaihtuneen hyvinkin mustanpuhuviksi... kamat kassiin ja pyörän selkään, tarkoituksena ehtiä kotiin ennen sadetta. Pääsin varmaan pari kilometriä kotiinpäin, kun ensimmäisen kerran jyrähti ja joku avasi "vesihanan". Eipä siinä muuta vaihtoehtoa ollut, kuin jatkaa polkemista. Matka oli itse asiassa aika hauska, sillä oli kuitenkin lämmintä. Ainoa haittatekijä oli silmälasit, joiden läpi ei meinannut nähdä mitään ja kun ilman olen melkein sokea, niin niitä piti siinä sitten jatkuvasti yrittää pyyhkiä... melkein käsikopelolla kotiin sitten kuitenkin pääsin, lämmitin saunan ja nyt on fiilis mitä parhain :)

Nyt uuden Novita-lehden kimppuun :)