Aamu valkeni kerrassaan aurinkoisena, mutta karu totuus paljastui ennen kymmentä... taivas meni pilveen ja kesken pyörälenkin yllätti vesisade. Satanut on sitten siitä asti :(

Tarkoitus oli istahtaa puistoon kirjan kanssa ja ruskettua, mutta tolla kelillä voi ainoastaan ruostua. Käytin sitten tehokkaasti tämän päivän purkamalla neulettani, joka oli hihoja vailla valmis. Oli liian iso... moneen otteeseen olen kironnut sitä, että ihminen päättelee langat niin huolellisesti ja sitä mukaa, kun langanpäitä työhön ilmestyy. On ollut tosi helppo purkuprojekti! Ihan kun purkaminen ei olisi muuten tarpeeksi tappavaa touhua, niin siinä sivussa ähellät sitten solmujen ja langanpujotusten kanssa... argh!!!