Tänään ollaan juhlittu pikkuprinsessan ristiäisiä :) Tyttö sai kauniit nimet ja oli kiltisti koko tilaisuuden ajan. Juhlat muutenkin sujuivat hyvin ja voileipäkakut oli kerrassaan herkullisia - niin kuin muutkin tarjottavat.

Muuten tämä viikon loppupuoli on mennyt murun kanssa, kun hänet lopultakin saatiin takaisin kaupunkiin. Keskiviikkoillan jälkeen ei juurikaan tullut kotoa poistuttua, korkeintaan ruokakauppaan ;) Eilen alkuillasta koti tuntui kovin tyhjältä murun lähtiessä töihin ja yöllä melkein eksyin sänkyyni murua puolinukuksissa etsiessäni...

Outoa miten pitkältä ero tuntui, vaikka edellinen samanpituinen ero oli matkani aikana... kai se sitten vaan johtuu siitä, että minä pyörin yksikseni näissä samoissa tutuissa ympyröissä murun ollessa muualla. Selvästikin ymmärrän murun syksyisen ikävän paremmin nyt.... olihan mullakin reissun aikana murua ikävä, mutta se iski yleensä vaan nukkumaan mennessä ja satunnaisesti muuten hiljaisina hetkinä rannalla... nyt ikävä oli läsnä koko ajan, kun tylsistyneenä pörräsin kotinurkilla ja ikävöin toista melkein kellon ympäri. Mutta, nyt ei tarvitse ikävöidä, kun on mahdollisuus nähdä toinen lähes koska tahansa! Elämä palautui siis takaisin normaaleihin uomiinsa ja arki jatkuu...