Talvi on tappavaa aikaa meikäläisen iki-kuivan ihon kannalta! Tällä hetkellä on menossa ensimmäinen nahanluonti-kausi ja pelkään herääväni huomenna siihen, että kasvoni jäävät tyynylle, kun itse olen jo suihkussa... tuohon kuivumiseen ei auta rasva, ei öljy, ei mikään! Öisin tiedän kynsiväni itseäni, siitä on todisteena pienet verinaarmut siellä sun täällä... lisää syitä siis muuttaa pois Suomesta! Rupeaa pikkuhiljaa olemaan meikäläisen plus- ja miinuslistan plus-puoli toista metriä pidempi kuin miinus-puoli...

Mitä muuta? Eilen törmäsin sattumalta pariinkin tuttuun, joten kahvia tuli juotua vielä normaalia enemmän. Kaikki stressaa joulusta ja ihmettelee mun rauhallisuutta. Miksi joulusta pitäisi stressata? Eikö asioiden voi antaa mennä omalla painollaan kaikessa rauhassa? En ole ikinä ymmärtänyt sitä puurtamista, leipomista ja ruoanlaittoa, sillä ymmärtääkseni ihmisen vatsa ei vedä ruokaa jouluna yhtään sen enempää kuin minään muuna päivänäkään! Tämä on aihe, josta voin erään vanhan koulukaverini kanssa kiistellä tuntikausia... hän on jouluihminen henkeen ja vereen ja hänen joulupöydästään löytyy lähemmäs 30 eri ruokalajia... alkaen mädistä ja päätyen kinkun kautta kotitekoiseen hedelmäkakkuun. Ja kyseessä on kuitenkin samanikäinen ihminen kuin minä ja myöskin yksineläjä!

Eilen vanhempi mies soitteli ja pyysi mukanaan baariin. Kieltäydyin, sillä rupeaa tulemaan morkkis, jos aina liikuskelen toisen siivellä. Ihminen tietää rahatilanteeni, joten hän maksaa aina ja kaiken ja meikäläistä hävettää! En yksinkertaisesti kestä ajatusta, että elän jonkun siivellä, varsinkin suhteessa, joka perustuu pelkälle ystävyydelle. Vanhempi mieshän on naimisissa ja mitään välillämme ei ole tapahtunut ikinä. Minä olen pistänyt stopin aina päälle, kun jostain muusta on tullut puhetta ja tämä tilanne tulee jatkumaankin tällaisena. Joskus melkeinpä harmittaa, ettei osaa käyttää ihmisiä hyväkseen... miten helppoa elämä olisikaan, jos osaisi käyttää toista rahallisesti hyväkseen... mutta, minä en vaan voi!!