No niin, siivousurakka on ohi, krapula valitettavasti jatkuu vielä...
Meidän neljän hengen "bileet" onnistui suorastaan hyvin. Ystävä pystyi
jo jopa puhumaan äidistään, montaa litraa ei kumpikaan meistä
kyyneleitä vuodattanut illan aikana. Seurueen miespuoliset ihmiset
antoivat meidän puhua rauhassa, kun halusivat mennä saunaan. Loppuilta
sujui varsin erilaisissa merkeissä eikä surulle enää annettu valtaa.
Minä olin hiukan hermona Pojan takia, mutta jostain löytyi se sama
fiksu nuorimies, joka ei vongannut vaan keskusteli mukavasti ja
käyttäytyi kunnolla. Aamuyön pimeinä tunteina sateen hakatessa
ikkunoihin tehtiin päätös, että kaikki jää tänne yöksi. Ystävä
avecceineen jäi vuodesohvalle ja me Pojan kanssa vallattiin makuuhuone.
Poika ihan kiltisti uskoi, että mitään ei tule tapahtumaan, ei
vongannut, kiukutellut tai mitään muutakaan. Nukuttiin kiltisti yhdessä
ja kaikki oli ihan mukavaa...
torstai, 8. syyskuu 2005
Kommentit