Tänään on ollut taasen harvinaisen tylsä päivä, kunnes tuossa pari tuntia sitten puhelin soi... vieras numero. Vastasin puhelimeen ja dialogi meni näin:

- Hei, tässä X X (oikeesti mies esitteli itsensä koko nimellä)
+ Hei (minä hiukan pihalla)
- Niin, sä et kyllä varmaan tunne mua enkä minä sua, mutta haluaisin tutustua
+ Jaa (minä vielä enemmän pihalla)
- Etkös sä ole se Y, joka on töissä paikassa Z?
+ No en valitettavasti ole
- Kuule, häiritsenkö sua pahasti?
+ Et oikeastaan
- Kuullostat ihan mukavalta ihmiseltä, minkäs ikänen sä olet?
+ Ei naiselta sais tollasta kysyä, mutta yli 30 ja alle 40, entäs sinä sitten?
- Mä oon 38, villi ja vapaa ja nytkin ihan selvinpäin, vaikket ehkä uskokaan

Puhelu jatkui ja jatkui itse asiassa melkein tunnin ja lopputulos oli se, että me näemme huomenna tämän herra X:n kanssa!!! Mies tuli puhelun lopulla siihen tulokseen, ettei hänen kannata ruveta jahtaamaan kaimaani, jos väärään numeroon soittaminen on näin hauskaa...

Koskakohan meikäläinen on viimeksi ollut treffeillä ihan ventovieraan ihmisen kanssa??? Meikäläisen elämä on enemmän tai vähemmän aina pyörinyt tuttujen tai puolituttujen ympärillä, joten saattaa olla mielenkiintoinen ilta tiedossa... enkä mä nyt ainakaan mitään siinä menetä, jos toisen tapaan. Ainakin tylsyys loppui hetkeksi :)

Tämän "väärän numeron" jälkeen oli pakko soittaa Ystävälle ja kertoa tämä sama tarina. Ystävä oli sitä mieltä, että nää jutut on aina ollut pelkkiä urbaaneja legendoja, mutta näköjään niitä sitten tapahtuu ihan oikeassakin elämässä. Eihän siitä nyt toki vielä ole takuita, ainahan mies voi huomenna tehdä oharit... en paljastanut treffipaikkaamme edes Ystävälle, haluan pitää sen ihan omana tietonani. Kenellekään muulle en asiasta myöskään kertonut, kuulevat sen sitten joskus, jos jotain kerrottavaa on. Tai kenties kerron sen pelkkänä vitsinä, riippuen ihan siitä mitä huomenna tapahtuu...

Jatkuu seuraavassa numerossa...