Voiko krapula iskeä päivän viiveellä? Voisin nimittäin vannoa, että lauantain baarireissun krapula iski vasta tänä aamuna... teki mieli cocista ja pizzaa sekä suklaata, jota en juurikaan syö muuta kuin krapulassa... oli sitten pakko lähes rynnätä kauppaan yhdeksän aikoihin ja ruveta tekemään pizzaa. Kyllä, pizza tuli jo uunista ennen kymmentä :) Jauhelihaa, metwurstia, fetaa, persikkaa ja tomaattia, ja tietty paljon juustoa - nam! Hyvää ja ravitsevaa aamupalaa! Varsinkin, kun sen nautin cociksen kanssa...

Iltapäivällä olo koheni sen verran, että kykenin johonkin järkeväänkin (!?) taas. Kävin pienellä happihyppelyllä auringonpaisteisessa kaupungissa ja sitten linnottauduin sohvalle kynän ja paperin kanssa ja sain kuin sainkin aikaiseksi pitkän kirjeen ystävälleni Kroatiaan. Viime syksyn jälkeen en ole hänelle kirjoittanut, kun en vain ole saanut tervehdystä lukuunottamatta mitään paperille, vaikka sanottavaa olisikin ollut vaikka miten paljon. Nyt sen nimittäin huomasi, sillä käsi on melkein kipeä kaikesta kirjoittamisesta, vaikken nyt koko elämääni kirjeeseen tilittänytkään - senhän takia mulla on blogi... entiseen työpaikkaani olin myös yhteydessä ja näillä näkymin parin viikon työt alkaa huhtikuun alussa. Tuskinpa siitä kovin paljoa ylimääräistä nettoan, sillä siinä kohtaa päivärahat lasketaan sovitellusti, mutta saanpahan ainakin hetkeksi jotain järkevää tekemistä. Ja JOS homma vaikka poikisi jotain jatkoa ihan vahingossa... eihän mun silloin alunperinkään pitänyt sinne töihin mennä kuin puoleksi vuodeksi, mutta lopulta majailin siellä vakkarina yli 4 vuotta, kunnes itse hain sieltä muualle töihin... nyt voisi minun puolestani historia toistaa itseään... katsotaan ja toivotaan parasta!