Tulipa sitten kovin viimehetken kutsu serkun lakkiaisiin lauantaiksi! Tiesin kyllä, että sellaiset on, mutta kun en ole heidän kanssaan missään tekemisissä, niin ajattelin vaan sivuuttaa koko asian. Mutta tänään sitten juhlakalu soitti ja pyysi juhliin... pääsen kuulemma kuokkimaan vanhempieni ostamaan lahjakorttiin, kun ilmoitin olevani lähes täysin rahaton. Nyt täytyy vaan penkoa vaatehuone läpi, josko sieltä vahingossa löytyisi jotain sopivaa päälle.

Pääsen sitten sukuni keskelle päiväksi... onneksi kaikki sukuuni kuuluvat lopettivat "eikö sulla ole miestä"-keskustelut siinä vaiheessa, kun nykyinen ex-aviomieheni heille esiteltiin. Eron jälkeen kaikki on välttäneet miehistä puhumista viimeiseen tippaan asti, joten typeriä kysymyksiä parisuhteestani/parisuhteettomuudestani en tule kuulemaan. Toisaalta olisi kiva mennä sukubileisiin jonkun kanssa, mutta tässä tilanteessa se ei ole mahdollista. Hetken jo harkitsin toisen naapurin homopojan mukaan ottamista avecikseni, mutta hylkäsin idean kuitenkin. Siitä seuraa sitten auttamattomasti se, että asiasta udellaan seuraavat 10 vuotta... no, kaipa mä yhdet lakkiaset kestän - tällä kertaa siellä ei ole tarkoitus viettää koko päivää, niin kuin tapahtui viime keväänä edellisissä vastaavissa bileissä...