Onpa tämä taas ollut sunnuntai! En ole ikinä tykännyt sunnuntaista, mielestäni ne jopa haisee erilaiselta kuin muut viikonpäivät... tämä varmaan on perua nuoruudestani, jolloin tein arkipäivisin duunia 7-15 välillä inhoten jokaista minuuttia siinä talossa... sunnuntai oli se viimeinen hetki ennen viisipäiväistä kurjuutta...

Aamulla heräsin pirteänä, vaikka eilen tulikin istuttua naapurissa melko pitkään. Ystävä meni tänään töihin, joten baariin ei siis todellakaan lähdetty :) Humalaton helmikuu siis edelleenkin menossa - sen takia eilenkään en juonut kuin 2 lasillista punkkua ruoan kanssa. Hyvä minä!

Palatakseni aamuun... pesin pyykkiä sekä kylppärin ja lämmitin aamusaunan. Kokkailin kaikessa rauhassa ja kerrankin sain jopa tiskattua heti ruoan jälkeen. Sitten menomonot jalkaan ja ulos. Kaupunki näytti puhtaan valkoiselta eilisen lumisateen jälkeen, mutta samalla siellä oli petollisen liukasta... ehdin sopivasti kotiin aloittaakseni iltapäivän tv:n tuijotuksen vain todetakseni, että Amyn lailla on tauolla!!! Torinon lähetykset ei jaksanut kiinnostaa, joten istahdin koneelle tappamaan aikaa Mah Jongin parissa... jokunen aika sitten havahduin edelleenkin koneella istuen ja tajusin, että en ole koko päivänä puhunut kenenkään kanssa ensimmäistäkään sanaa! Puhelinta oli pakko käydä siinä kohtaa melkein ravistamassa, mutta kyllä se ihan ehjältä näytti... voin vain siis todeta, että mulla ei ole minkäänlaista elämää! Okei, Ystävä on töissä ja viimeaikainen vanhempi kavaljeerinikin on töissä, mutta kuitenkin... vanhempi mies pääsee reilun parin tunnin päästä kotiin, joten ainakin saan hyvän yön toivotukset tekstarilla, jollei puhelua tule. (Niin, ja nyt kun asiasta mainitsin, niin hänestäkään ei varmaankaan kuulu mitään!!!) No, onneksi sentään kohta alkaa lätkämatsi, jonka jälkeen sitten voikin taas mennä nukkumaan... jos vaikka elämää löytyisi jostain huomenna!!!