Ensin täytyy sanoa huomenta, sillä vaihteeksi heräsin päikkäreiltä! On ollut ensimmäinen sateeton päivä viikkoon, mutta kauppaa pidemmälle en itseäni saanut raahatuksi... Lisäksi kieltäydyin lähtemästä illalla baariin, sillä nyt on kurkku kipeä :(

Mutta, nyt on aika kertoa jotain loistavasta Kosin reissusta... 2 viikkoa meni todella nopeasti, ihan liian nopeasti, jos minulta kysytään! Osittain mua repi hullut tunteet koko ajan, sillä toisaalta mulla oli kova ikävä murua, mutta toisaalta olisin halunnut jatkaa lomaani ainakin kahdella viikolla... Ensimmäiset "reissukyyneleet" vuodatin jo lähtiessä lentokentällä, kun muru ja Ystävän mies vilkuttivat meille siirtyessämme kansainväliselle puolelle - siinä meitä sitten oli 2 naista, jotka molemmat lähtevät lomalle kyyneleitä vuodattaen!

Kosilla oli kuuma! Käsittääkseni koko Kreikkaan oli annettu hellevaroituksia ja lämpötila tosiaan kolisi reippasti yli 40 asteen... sen verran ventiksi helle teki, ettei juurikaan jaksanut liikahtaa rantaa pidemmälle - ei siis puhettakaan, että oltaisiin ne fillarit vuokrattu ja saarta kierrelty. Eikä voi edes sanoa, että oltaisiin rannalla maattu, sillä se oli melkeinpä mahdotonta... meressä molskittiin suurin osa päivästä, välillä toki käytiin jopa yöuinnilla :) Shoppailu jäi todella vähiin, tuliaisia ei oikeastaan kukaan saanut - ei ainakaan mitään varta vasten ostettua. Jos jotain sopivaa "lähikaupasta" löytyi, niin se ostettiin, mutta muuta ei... vanhassa kaupungissa toki tuli kierreltyä, mutta vain ja ainoastaan pimeään aikaan, kun olo alkoi olla kohtuullisen siedettevä... enpä ole moista kuumuutta saarilla käydessäni ikinä ennen tuntenut!

Ruoka oli joka paikassa taivaallisen hyvää! Koko reissun ajan syötiin molemmat vain ja ainoastaan kreikkalaista ruokaa, kansainvälinen keittiö jätettiin suosiolla väliin. Noudatettiin just sitä "maassa maan tavalla-tyyliä" eli syötiin myöhään illalla ja pitkän kaavan mukaan. Välillä pelkkiä mezeitä, välillä pääruokaa alkuruoan jälkeen. Varsinaista kännäämistä ei harrastettu oikeastaan kertaakaan, sillä tykättiin mieluummin istua jossain mukavassa tavernassa viinilasin kanssa ruoan jälkeen, kuin lähteä bilettämään kaupungin yökerhoihin ja kuuntelemaan technon-rytkettä. Kreikkalainen elämäntyyli korostui Γιαννις:in saavuttua paikalle. Hän oli iloisesti yllättynyt Ystävän tyylistä olla lomallaan "kreikkalainen", minuthan hän tunsi jo vuosien takaa...

Γ:n tultua vuokrattiin porukalla auto ja sen kanssa viiletettiin pari päivää ympäri saarta, joten kaupungin lisäksi tuli sentään hiukan jotain muutakin nähtyä. Toinen lisäksi saapui päivän etuajassa ja jatkoi sitten vapaitaan aina keskiviikkoaamuun asti, niin todellakin ehdittiin viettää aikaa yhdessä. Ruokapaikkoja etsittiin vielä kauempaa keskustasta, vältettiin kaikki mahdolliset turistipaikat ja sen kyllä ruoan tasosta huomasi. Ja kun vielä tehtiin vaikutus puhumalla kreikkaa niin paljon kuin oli mahdollista, oli menestys taattu! Ihan jo pelkästään sen takia on opiskelu kannattanut! Oli loistofiilis nähdä vanhan papan kasvoille leviävä hymy jo pelkästään kreikankielisen tervehdyksen jälkeen, saatika sitten, kun keskustelua voi vielä jatkaa jopa kuulumisten vaihtamisen jälkeen! Loistohetkiä meikäläisen elämässä! Ja lisäksi myös Γ. oli ylpeä seuralaisistaan :)

Toisen viikon keskiviikko oli kurja, kun saatoimme aamulla ystävämme laivaan... toiset kyyneleiset jäähyväiset... kolmannet kyyneleet vuodatettiin sitten perjantai-iltapäivällä, kun hyvästelimme hotellin väen... melkoinen "ranteet auki-fiilis" oli meillä molemmilla... kaipa se fiilis tästä ajan kanssa helpottaa ja jos sitten vielä onnistun lähtemään kohti Ateenaa maaliskuussa, niin mikäs tässä on ollessa...

Nyt kun saisi vielä tuon orastavan flunssan karkoitettua! Ei millään jaksaisi tulla kipeäksi, taas!